tiistai 22. huhtikuuta 2014

Olemme oppineet espanjalaiseen työkulttuuriin lähinnä tarkkailemalla muita. Odotimme, että ensimmäisenä työpäivänä meille kerrotaan paikan säännöistä (lounastauot, työajat, kehen ottaa yhteyttä jne), mutta ajan kuluessa on käynyt ilmi, että varsinaisia sääntöjä ei taida olla ollenkaan.




Saapuessamme töihin 9.30 aikaan, vastassa voi olla vain muutama työkaveri, tai sitten toimisto täynnä porukkaa. Soda TV:llä työskennellään projektien mukaan, ei aikataulujen – jos siis projekti alkaa olla loppusuoralla, eikä uutta ole vielä tiedossa, voi tehdä lyhyemmän päivän töissä. Toisaalta taas jos työtä on, voivat päivät myös venyä. Mottona tuntuu olevan ”luovuutta ei voi hoputtaa”, mikä on kyllä totta.

Myös erilaista on ollut ihan työympäristön kannalta. Vaikka työpaikkamme on avokonttori, ei vieraisiin pöytiin huudella, vaan mennään viereen sanomaan, jos jotain asiaa on.
Kokouksia ja muita miitinkejä täällä pidetään kyllä sitäkin enemmän: joka päivä "akvaariossa" pidetään vähintään viisi kokousta. Ei kyllä ole mitään hajua, mistä niissä puhutaan (meitä ei olla inside-piiriin otettu), mutta oletettavasti eri projekteista ja niiden etenemisestä ynnä muista, myös asiakastapaamisia (?) on melko paljon.




Lounastauon suurin osa pitää ilmeisesti iltapäivällä, mutta porukka saattaa olla töissä, sitten lähteä käymään jossain ja tulla myöhemmin takaisin töihin, eikä se ole mitenkään erikoista eikä kukaan kysele lupia. Mikään kellokorttisysteemi täällä ei tulisi kuuloonkaan, tekisi varmaan korkeintaan ihmiset hulluiksi, kun turha aikatauluista nipotus ei muutenkaan kuulu espanjalaiseen kulttuuriin: jos sovitaan, että tavataan klo 17, on turhaa edes olettaa, että espanjalainen olisi silloin paikalla, ehkä vartin yli voisi olla jo jotain mahdollisuuksia… Yhtä hyvin viisi minuuttia voi tarkoittaa puolta tuntia. Suomessa on tottunut siihen, että ajoista pidetään kiinni ja kaikki tapahtuu, kun niin sanotaan, mutta täällä on erilaista.

Työ itsessään ei mitenkään varsinaisesti ole eronnut siitä, mitä graafisen suunnittelijan hommat on Suomessa. Alun perin meille sanottiin, että työskentelemme eri projektien parissa, mutta loppujen lopuksi olemme kyllä tehneet hommia koko ajan yhdessä. Olemme työskennelleet erään espanjalaisen yrityksen nettisivujen layoutin parissa, ja suunnitelleet yritykselle mm. uusia käyntikortteja ja esitteitä.
Töissä on hyvin huomannut, että tyyli on Suomeen verrattuna erilainen – siinä missä Suomessa usein pidetään yksinkertaisista linjoista, hillitystä värien käytöstä ja ylipäätään simppelin näköisistä jutuista, täällä niitä voidaan pitää tylsinä. Tyyli on värikkäämpää ja räiskyvämpää, joten ainakin meidän "taiteellinen silmä" on avartunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti